Haluatko saada arvokkaamman yritysjärjestelmän? Osallistu itse ratkaisun tekemiseen, niin saat siitä enemmän arvoa. Tähän tulokseen tulivat tutkijat ja nimesivät tämän "IKEA-efektiksi".
Wikipedia määrittelee IKEA-efektin kognitiiviseksi vinoumaksi, jonka mukaan kuluttaja antaa suhteettoman paljon painoarvoa tuotteelle, jonka rakentamiseen hän on itse osallistunut. Edellinen määritelmä kuulostaa siltä, että IKEA-efektin hyödyt olisivat pelkkää kuluttajan päässä olevaa harhaa. Tämän lisäksi tuotteen rakentamiseen osallistumisesta on myös konkreettista hyötyä.
IKEA-efektin toi esille Harvardin, Yalen ja Duken yliopistojen tutkijat Norton, Mochon ja Ariely vuonna 2011. He tutkivat kuluttajien kokemaa arvoa tuotteille, joiden tekemisessä kuluttajat itse olivat osallisena. Esimerkkeinä olivat itse koottavat IKEA-huonekalut ja paperista askarrellut orgamit. Tutkimus julkaistiin vuonna 2012 Journal of Consumer Psychologyn artikkelissa "The IKEA effect: When labor leads to love."
Tutkimuksen tulos oli, että jos kuluttaja oli osallistunut tuotteen tekemiseen, koki hän sen selkeästi arvokkaammaksi kuin jos hän osti tuotteen valmiina. Tämä arvostus säilyi myös tilanteissa, joissa lopputulos ei ollut yhtä viimeistelty kuin ammattilaisen tekemä. Muut kuin he itse eivät kokeneet heidän tekemiä tuotteita arvokkaammaksi.
Tutkimuksen löydät Harvard Business Schoolin julkaisuista The IKEA effect: When labor leads to love.
Itsetehdyn tuotteen arvo ei ole kuitenkaan pelkästään näennäinen vinouma. Tunnearvon lisäksi itse tekeminen tuottaa osaamista ja tietoa. Siitä voi olla paljon lisäarvoa. Lisäarvon määrä riippuu millaisesta tuotteesta on kysymys.
IKEAn kaapin kokoamisesta kertynyt osaaminen on pientä verrattuna enemmän tietämystä vaativissa tuotteissa tekemisestä tulevaan arvoon. Esimerkiksi artikkelissa What's behind the IKEA Effect? verrataan, että itselle saatu osaamisen arvo voi olla paljon suurempi kuin ulkopuolisen ammattilaisen tekemästä huolitellusta viimeistellystä tuleva arvo. Jos olet itse koonnut autosi moottorin, pystyt todennäköisesti korjaaman siihen tulevat viat helposti.
There is value in knowing how something is put together, and what can be done if it fails. The knowledge might be worth more than expert polish.Osaamisen lisääntyminen on varmasti yksi syy, miksi IKEA-efekti toimii yksinkertaisten kuluttajatuotteiden lisäksi myös tietämystä vaativissa tuotteissa.
Voiko IKEA-efektiä hyödyntää yritysjärjestelmässä? Ehdottomasti voi. Voit osallistua itse yritysjärjestelmän käyttöönottoon ja saat kasvatettua ratkaisun arvoa. Vastoin kuin IDEAn tuotteissa, yritysjärjestelmissä voit valita osallistumisesi tason.
Yritysjärjestelmässä yritykselle sopivan ratkaisun saaminen on tärkeää. Samoin on tärkeää tietää miten yritysjärjestelmä toimii, jotta sitä osataan käyttää oikein. Osallistuminen toteutukseen varmistaa sopivuuden ja lisää osaamista.
Esimerkinä Odoo-yritysjärjestelmän käyttöönoton omatoimisesti tehnyt asiakas totesi itselleen ääneen rehellisesti, että ei tämä täydellinen ole, mutta ehdottomasti meille sopiva. Tämä kuvaa hyvin omatoimisen käyttöönottajan asennetta siitä, että ei etsitä yksityiskohdiltaan täydellistä ratkaisua, vaan itselle sopiva kokonaisuus.
Ikea-efekti on kognitiivinen vinouma, jonka mukaan kuluttaja antaa suhteettoman paljon painoarvoa tuotteelle, jonka rakentamiseen hän on itse osallistunut.
Omatoiminen "IKEA-ERP" löytyy esimerkiksi avoimen lähdekoodin ratkaisuista, joista voi etsiä itselle sopivat osat ja koota kokonaisuuden. Odoo on hyvä modulaarinen avoimen lähdekoodin ERP tähän tarpeeseen. Selvityksen ja käyttöönoton voi tehdä joko kokonaan itse, tai ostaa siihen ammattilaisen apua. Parasta tässä vaihtoehdossa on se, että sinä voit itse päättää minkä osuuden haluat tehdä itse, ja minkä haluat ostaa valmiina.
Lisälukemista ja lähteitä:
Norton, M. I., Mochon, D., & Ariely, D. (2012). The IKEA effect: When labor leads to love. Journal of Consumer Psychology, 22, 453-460.